Mikä on utopia? Eutopia, hyvä paikka ja οὐtopia, ei-paikka. Yleensä käytetty sanana pilvilinnoista, joissa ei ole realismia. Lähtökohta on varsin pessimistinen ja teknologista kehitystä ottamatta lukuun jopa hieman vihamielinen uudistuksille.

Tieteis- ja spekulatiivisen kirjallisuuden utopiat ovat useimmiten dystopioita, hyvän ja ihailtavan maailman kääntöpuolia. Niissä ihmisiä valvotaan, ihmisoikeudet riistetään ja valtaa pitää totalitaarisen koneiston ja anarkististen kapinallisten kauhun tasapaino. On väkivaltaa, pakkovaltaa ja aivan erityisesti valtaa.

Ray Bradburyn ”Fahrenheit 451” sekä George Orwellin dystopiaklassikko ”Vuonna 1984” muuttivat jonkin verran tulevaisuuden kuvausta, johon lukijat olivat tottuneet erityisesti 1900-luvun vaihteessa. Pettymys Neuvostoliiton haaveprojektiin ja kylmän sodan ahdistunut tunnelma oli omiaan nostamaan pelkoja ajatuspoliisista ja vapaudenmenetyksestä eikä Charlotte Perkins Gilmanin ”Herlandin” (1914), Edward Bellamyn ”Vuonna 2000” (1888) tai William Morrisin ”Huomispäivän uutisia” (1884) kaltaisia kehitysuskon siivittämiä positiivisia utopioita enää esiintynyt.

Kun Jorma Ollilan johtama maabrändivaltuuskunta julkisti vuonna 2010 raporttinsa Suomen vahvuuksista, olin hieman ihmeissäni ryhmän innovaatiokyvyn puutteesta. Konsultti Simon Anholtin kirittämä brändinäkemys tiivistyy lauseeseen ”Viikko Suomessa riittää, ja maasta tietää totuuden.” Oliko tässä nyt suuresti rummutettu suomalainen tulevaisuus ja esimerkki muulle maailmalle?

Yhtä lailla Pekka Himaselta tilattu tulevaisuusselonteko ”Sininen kirja” (2010) esittelee lähinnä tyhjyyttään peittelevää retoriikkaa. Himasen ja työryhmän toisena johtajana toimineen sosiologi Manuel Castellsin mukaan hyvän kehityksen päämääränä on ihmisen arvokas elämä. Sen käytännön perustaksi nimetään ”informaatioajan ekologisen talouden ja yhteiskunnan kasvatusmaailma, johtamis- ja työkulttuuri ja uudenlaisen johtamis- ja työkulttuuri, jossa tuottavuus ja hyvinvointi yhdistyvät”.

Missä ovat raikkaat uudet ideat tai edes kokonaisnäkemys?

Brändivaltuuskunnan mielestä suomalaisen osaamisen ytimessä ovat opettaminen, arkiluovuus, luonto ja vesiosaaminen, Himasen ja Castellsin mukaan tulevaisuudessa tärkeintä on ihmisen arvokas elämä. En yleensä vertaa lasten ja aikuisten filosofisia tuotoksia keskenään, mutta on kai sanottava, ettei kummankaan tilatun työn tuloksissa ole juuri mitään, mitä Suomessa kasvanut lapsi ei osaisi sanoa.

Esittelen nyt uuden utopiaprojektin. Olen kymmenen vuoden aikana kerännyt, keksinyt ja jalostanut uusia ideoita suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja elämäntavan kehittämiseksi. Se toki edustaa vain minun haavettani siitä, millainen maailma voisi olla. Siitä saa vapaasti olla eri mieltä ja keskustelu on toivottavaa – ja se onkin koko projektin lähtökohta ja idea.

Blogin ohella projektista julkaistaan romaani ”Suomalainen utopia”, jonka muoto on perinteinen dialogipohjainen utopiarakenne eli se ottaa mallia Thomas Moren Utopiasta (1516), Tommasso Campanellan Auringon kaupungista (1602) ja oikeastaan kaikista perinteisistä utopiateksteistä.

Romaanissa kaksi laitapuolenkulkijaa keskustelee mahdollisesta tulevasta maailmasta Turun Aurajoen rannassa. Toinen on deliriumkohtauksessaan nähnyt vision paremmasta ympäristöstään, Turun kaupungista, Suomesta ja maailmasta. Kuten perinteiseen utopiakerrontaan kuuluu, toinen on hieman epäilevämpi, sillä hän ei ole matkustanut tuohon onnelaan, kultalaan tai shangri-lan unelmaan kuten kaverinsa.

Toisin kuin perinteinen utopia, tämä on kuitenkin jatkuvasti rakentuva ja uudistuva. Se ei ole staattinen ajallisesti, ei maantieteellisesti eikä edes historiallisesti. Se on elastinen ja muuttuu keskustelun myötä. Se ei ole vasemmistolainen eikä oikeistolainen, mutta ei teknokraattinen konsulttiyhteiskuntakaan. Se lainaa vain ideoita, ei aatteita.

Jatkossa tulen kirjoittamaan tähän blogiin lähinnä uusista keksinnöistä, ideoista ja mahdollisuuksista, miten kehittää yhteiskuntaamme. Otan ideoita suoraan muualta maailmalta, ehdotan hullujakin ideoita. Kaikkea saa ampua koko ajan alas tai ottaa harkintaan. Ne ovat sosiaalisia, talousjärjestelmän liittyviä, teknisiä tai esteettisiä innovaatioita. Osa niistä on keksitty, osaa ei ole vielä näkynyt. Niiden tarkoitus on auttaa näkemään eteenpäin.

Tervetuloa suomalaisen utopian kaduille! Jos innostut hankkeesta, voit tilata suoraan kustantajalta (26€) tai Suomalaiselta kirjakaupalta (32,95€) kirjan ennakkoon.